Aikataulun 40 putkikaavio, jota todella käytämme lainattaessamme asiakkaita

Toimistossamme on laskentataulukko, jota emme yleensä näytä verkkosivuilla.

Se ei ole ASTM-asiakirjoista kopioitu standardi "Schedule 40 chart".

Se on jotain, joka on rakennettu lainaustyöstä ajan myötä.

Se alkoi, koska ostajat ymmärsivät jatkuvasti väärin aikataulun 40.

Jotkut luulivat sen olevan materiaaliluokka.

Jotkut ajattelivat, että se tarkoitti automaattisesti ASTM A106:ta.

Jotkut jopa olettivat, että kaikilla Schedule 40 -putkilla on sama paino halkaisijasta riippumatta.

Niinpä aloimme pitää yksinkertaista sisäistä viitetaulukkoa tarjousten laatimisen yhteydessä.

Ei markkinointiin.

Vain toistuvien selitysten välttämiseksi.

Kaavio, johon itse asiassa viittaamme lainausten yhteydessä

Alla oleva ei ole laboratoriostandardi.

Se on lähempänä sitä, mitä käytämme, kun sanomme ostajille "tämän sinä todella saat kontissa".

1/2" → kevyt käsittely, usein niputettu käsin

3/4" → käytetään yleisesti apuputkistoon

1" → ensimmäinen koko, jossa painolla alkaa olla merkitystä toimituskuluissa

2" → tulee usein useimpien tehdastilausten "lähtökohtana".

3" → kontin lastausteho tulee havaittavaksi

4" → rahtikustannukset tonnia kohti alkavat muuttua merkittävästi

6" → yleensä käännekohta, jossa ostajat harkitsevat uudelleen logistiikkamenetelmää

8" → kontin käytöstä tulee suunnittelukysymys

10" ja enemmän → vaatii melkein aina huolellista lastaussuunnittelua, joskus bulkkia

Tätä ei ole kirjoitettu ASTM-asiakirjoissa.

Mutta todellisessa vientiliiketoiminnassa tämä on yleensä se kohta, jossa keskustelut muuttuvat "hinnasta tonnilta" "kuinka monta tonnia konttia kohti".

Tapaus, joka sai meidät muuttamaan tapaa, jolla selitämme aikataulun 40

Vietnamilainen ostaja esitti kerran kyselyn sekakokoisista Schedule 40 -kokoista.

Ensi silmäyksellä se näytti yksinkertaiselta:

2", 4", 6", kaikki vakio seinämän paksuus.

Lainasimme normaalisti.

Sitten ostaja vastasi erittäin huolestuneena:

"Jos sekoitetaan nämä koot yhteen konttiin, ylittääkö lastauspaino sataman käsittelyrajat?"

Tämä kysymys muutti tapaa, jolla katsomme aikataulun 40 keskusteluja.

Koska teknisesti standardissa ei puhuta "säiliön käyttäytymisestä".

Mutta käytännössä sillä on enemmän merkitystä kuin itse putken spesifikaatiolla.

Laskettuamme uudelleen lastaussuunnitelman huomasimme, että:

pienemmät halkaisijat optimoivat painon käytön

keskihalkaisijat tasapainossa tilaa ja kustannuksia

suuremmat halkaisijat vähensivät kokonaistonnimäärää konttia kohti merkittävästi

Lopullista järjestystä ei muutettu materiaalilaadussa.

Vain kokosekoitusta säädettiin.

Miksi Schedule 40 ei todellakaan ole "kiinteä kaavio" vientityössä

Teoriassa aikataulu 40 määritellään seinämän paksuusstandardien mukaan.

Todellisuudessa kolme asiaa muuttaa sen käyttäytymistä hankinnoissa:

Halkaisijasekoitus yhdessä järjestyksessä

Toimitustapa (kontti vs irtolastialus)

Hankkeen tarkastusvaatimukset

Esimerkiksi viime vuonna käsitelleessämme Saudi-Arabian jalostamokyselyssä oli samat aikataulun 40 spesifikaatiot kuin Vietnamin tehdastilauksessa.

Mutta Saudi-projekti vaati:

tiukempi tehdastodistusten jäljitettävyys

kolmannen osapuolen{0}}tarkastus ennen toimitusta

tiukemmat dokumentaatiot lämpönumeron ja sertifikaatin yhteensovittamiseksi

Itse putki oli identtinen.

Prosessi sen ympärillä ei ollut.

Mitä opimme toistuvista aikataulun 40 lainauksista

Riittävän lainauksen jälkeen kuvio tulee näkyviin:

Ostajat harvoin hylkäävät luettelon 40 spesifikaatioiden vuoksi.

He hylkäävät sen epävarmuuden vuoksi:

painon laskeminen todellisessa lähetyksessä

kontin lastausriski

sertifikaatin hyväksyminen projektipaikalla

odotusten ja todellisen toimitetun sekoituksen välinen epäsuhta

Sisäisesti käyttämämme kaavio ei siis koske "teknistä luokittelua".

Ja lisää "mikä yleensä rikkoutuu todellisen hankinnan aikana".

Yksinkertainen viite (ei vakiokaavio)

Jos silti yksinkertaistamme sitä viestintää varten, siitä tulee jotain tällaista:

Pienet koot (1/2"–1")
→ helppo käsitellä, alhainen toimitusriski

Keskikokoiset (2"–4")
→ tavallinen teollisuuskäyttö, yleisin vientialue

Suuret koot (6"–10")
→ logistiikka{0}}lähtöinen päätöksenteko alkaa hallita

Erittäin suuret koot (10"+)
→ lähetyssuunnittelusta tulee osa suunnittelutyötä

Viimeinen ajatus

Aikataulu 40 näyttää tekniseltä määritelmältä paperilla.

Mutta vientiliiketoiminnassa se käyttäytyy enemmän kuin putkistandardiksi naamioitu logistiikkaongelma.

Siksi kokeneet ostajat eivät yleensä aloita "mikä on aikataulu 40".

Ne alkavat seuraavasti:

"Kuinka tämä todella toimitetaan?"